Buzzausta Vanish-tahranpoistoaineita

Sain buzzaukseen Vanish tahranpoistoaineita ja niillehän oli käyttöä hetimiten.

Ensimmäinen kohde oli aikoja sitten likaantunut valkoinen huppari jonka tahrojen alkuperä oli täysin hämärän peitossa. Tahrainen huppari oli myös pesty jo useasti mutta tahrat olivat ja pysyivät. Huppari oli päätynyt lenkkivaatteeksi jossa se palveli ihan hyvin.

Tahrakuvia ennen Vanish-käsittelyä:

Käytin Vanish Oxi Action Chrystal White -jauhetta jonka annostelin ohjeen mukaan suoraan pesukoneeseen ja käytin värillisille vaatteille tarkoitettua nestemäistä pesuainetta. Lisäksi suihkutin Oxi Action esikäsittelysuihketta suoraan tahroille ennen koneeseen laittamista. 

Kuvia lähestulkoon puhdistuneesta hupparista Vanish-käsittelyn jälkeen:

Olen todella tyytväinen lopputulokseen, en olisi uskonut että vanhat monesti pestyt tahrat lähtevät.

Seuraava kokeilu olikin sitten tyyny joka oli menossa roskiin. Ajattelin kuitenkin kokeilla Oxi Action Extra Hygiene -jauhetta. Annostelin jauheen suoraan koneeseen ohjeen mukaan, ja käytin valkopyykille tarkoitettua nestemäistä pesuainetta.

Tässä pari kuvaa tyynystä ennen Vanish-käsittelyä:

Ja tässä Vanish-käsittelyn jälkeen:

Lopputulos oli niin hyvä että vein tyynyn mökille varatyynyksi enkä heittänyt roskiin. Pieni läikkä tyynyyn jäi mutta voisin kokeilla seuraavassa pesussa siihen esikäsittelysuihketta.


Seuraava haaste olikin sitten kieli keskellä suuta tehtävä hienon lippiksen puhdistaminen. Teinille tärkeä lippis oli tahriintunut mopon kanssa, eli luultavasti öljyä tms.
Kokeilin tähän kohteeseen Vanish Oxi Action matto & tekstiili -suihketta.

Kuva ennen Vanish-käsittelyä:

KuvaVanish-käsittelyn aikana:

Ja kuva puhdistetusta lätsästä:

Tahra lähti lähes kokonaan, ja olisi varmaan toisella käsittelyllä lähtenyt ihan täysin. Hieno lippis on pelastettu!

Ihanaa Wappua!

Nyt se vihdoin on tällä, KEVÄT! Ja nelkyt-kriisikin selätetty, juhlat juhlittu, ja elämä näyttäis vaihteeksi hieman mukavammalta, *kop kop* .
Olen alkanut lenkkeillä oikeen kunnolla, entisen reippaan 7km kävelyn sijaan teen 5km juoksulenkkiä. 3 pvää putkeen ja nyt on lepopäivä. Tarkoitus olis vielä aloittaa rulliksilla rullailu, täällä on hyvät reitit siihen.

Eilinen vappuaatto sai mut vihaiseksi jo viikkoa ennen aattoa, teinin suunnitelmat pelotti ja maalailin kauheimmat uhkakuvat valmiiksi. Eilen sitten sain itseni taas suuttumaan ennen kuin mitään oli edes tapahtunut, lopulta kuitenkin suht rauhallisin mielin laskin lapsen kaupungillle. Ilmeisesti kaikki meni ihan ok. Ainakaan kukaan viranomainen ei ole soittanut.

Olen lähtökuopissa mökille, sinne tulee ystäviä ja tarkoitus olis laittaa kaivon pumppu, ni saadaan saunavettä, ja sitten grillaillaan.

Mä oon nelkyt apua

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai 2012 valkeni pilvisenä ja nyt alkoi sataa isoja räntäläpysköjä. Eilinen ilta meni rauhoittumista tavoitellen, ja kyllä sellaisen tilan sitten löysinkin ja menin nukkumaan jo klo 23. Lapsi oli kavereitten kanssa ja itsellä oli koko ajan pelko siitä ettei tämä nyt mene niin kuin strömsössä. Muutama puhelu ja äiti rauhoittui ja pystyi nukkumaan.

Katsoin eilen sarjaa 'Iholla' joka on koukuttanut minut ihan täysin. Tässä elämäntilanteessa janoan tietoa muiden naisten elämästä, vähän niin kuin vertaistukea, tai jotain avautuvia ikkunoita joista voi kurkistella, 'Voisinko minä elää noin? Olisiko tuolla mahdollisuuksia minulle?'

Se reinonordin saa minut raivon valtaan. Aiheuttaa pahoinvointia ja surua. Se on sydämeltään ilkeä ihminen. Aivan sama onko hänen käytöksensä esittämistä vai todellista, ei kukaan hyvä ihminen esitäkään tuollaista! Sairasta mesoomista.

Sarjan katsominen on saanut aikaan muutamia ajatuksia omasta elämästäni. Ensinnäkin, olen suunnattoman huojentunut ettei minulla ole mitään pakkoa joka ajaa minua johonkin suuntaan. Noilla sinkkunaisilla se pakko on miehen/rakkauden löytäminen, ja kaikki tuntuu pyörivän sen ympärillä. Tosi ahdistavaa. Olen todella onnellinen omassa elämässäni siihen henkiseen vapauteen joka minulla on. Ei ole vaikeaa parisuhdetta joka määrittelisi omia mielialoja tai jota pitäisi selvitellä ja säätää koko ajan. Ei ole ahdistavaa sinkkuelämää jossa jokainen vastaantuleva mies voisi olla 'se', ja jossa koko ajan vaan odotetaan sitku-elämää miehen kanssa.

Teinitytön elämän katsominen on terapeuttista koska itselläni samantapainen haahuilija pyörii kotona... Muuten erilainen luonteeltaan mutta nuo ajatukset koulusta ja elämän mielekkyydestä aikuisuuden kynnyksellä ovat tuttuja täälläkin. Ja tytön äiti on samankaltainen kuin minä.

Olen ennenkin arvostanut elämääni ja ihmissuhteitani, ja tämä vain vahvistaa sitä kunnioitusta ja kiitollisuutta jota koen elämäni rakkaita kohtaan. Ja kiitollisuuttaa Jumalalle joka on heidät elämääni antanut. Aina ei suinkaan ole ollut näin, vaan olen ollut vuosia kaaoksellisessa tilassa toisen ihmisen vuoksi.

Eniten arvostan vapautta. En tarkoita sellaista vapautta ettei elämässäni olisi ketään ihmisiä jotka tarvitsevat minua tai joista olen vastuussa. Tarkoitan henkistä ja sydämen vapautta. Vapautta olla onnellinen, vapautta tehdä omasta elämästä sellaista jossa viihtyy, ottaa lähelle asioita jotka tekevät minut iloiseksi. Sydämen vapautta kohdata toinen ihminen oikeasti, ja myös valikoida pois ne ihmiset jotka vain satuttavat ja tuhoavat elämääni. Olen itse vastuussa omasta elämästäni, ja myös muiden elämästä. Minulla on läheisiä joihin voin luottaa hädän ja avuntarpeen hetkellä, ja he voivat luottaa minuun. 

En ole vailla mitään, mikään pakko ei aja minua, minulla on mahdollisuus pysähtyä ja ajatella, ja mahdollisuus ottaa spurtti sinne mihin sydämeni minua vie. 

Kohti 40-vuotis syntymäpäivää. En ole sen asian kanssa ollenkaan sujut, mutta tavoite on olla kun se päivä koittaa viikon kuluttua.

En sitten mennytkään messuille

Mutta onneksi en siksi, että olisi tapahtunut jotakin kauheaa, sitä ei ole ainakaan vielä kantautunut korviini. Kuulin ystävältäni, jonka kanssa olemme yleensä samoilla linjoilla näissä asioissa, että messut olivat pienet ja aika surkeat. Koska minulla on pitkä matka messuille ja ajokilometrejä kertyisi reissusta n.200, päätin että en mene. Menin sitten lenkille. Ja tapasin Herra Karvamadon.

Tein lempi-lenkkini ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Varustuksena olivat korvaläpät ja pipo, sekä rikkinäiset kengät! Miten lenkkikengät voivat mennä rikki talven aikana varastossa? Harmittaa.

Vähän oli vielä lunta harjun metsässä.

Pala palalta rakentuvaa asuinaluetta on mukava seurata.

Tänään 1.4 tein saman lenkin uudestaan, ja huomasin että pikkunoidalta oli pudonnut virpomisvitsa...

Ja sitten kahvi kermalla ja pari muistiinpanoa aurinkoisessa keittiössä istuskellen.

Päivä oli mukava ja juuri sellaista hermolepoa jota nyt kaipaan. Tottakai odotin koko ajan milloin puhelin soi ja jotain on taas sattunut. Onneksi sitä puhelua ei tullut.

Nyt on Aprillipäivä, ja alle kahden viikon kuluttua minä täytän 40 vuotta. Se tuntuu käsittämättömältä. En ole 40 vuotias. Olen jotain elämänjanoisen ja kapinoivan nuoren ja vastuuntuntoisen ja järkevän aikuisen sekoitusta. Mutta en todellakaan ole 40 vuotias nainen!

Tätä täytyy nyt sulatella.

Elämä on ollut liikaa

Liikaa draamaa, liikaa katastroofeja ja pahaa mieltä. Liikaa teini-ikää. Halasin lastani ja sanoin että haluan hänet takaisin, oman lapseni. Kun vaan tää kauhee teini-ikä loppuis....

Viime yönä näin elämäni kauheimman painajaisen, lienee totta kuitenkin, paha yritti lastani valtaansa. Onneksi tämän taistelun voittaja on tiedossa, kukaan ei vie Jeesuksen omaa.

En vain tiedä mistä minulle riittäisi voimaa, onneksi olen kova luu enkä pelkää mitään, miksi pelkäisin..?

Monta vuotta meni niin etten saanut olla läsnä lapseni arjessa, olin turhautunut ja onneton. Siksi en valita, juuri tässä haluan olla. Mutta olisi tekopyhää väittää ettei tämä ole aivan sairaan vaikeaa ja rankkaa.

Jos vain mitään kamalaa ei tapahdu ennen huomista aamupäivää, olen menossa Puutarha- ja mökkimessuille! Toivotaan että pääsen! Jos vaikka sieltä saisin inspiraatiota ja iloa arkeen.
Tulisi jo se oikea kevät, ei jaksaisi yhtään tota kylmää, sadetta ja nyt vielä jotain lunta? Ei oikeesti sunnuntaina on huhtikuu!

Palataan puutarha aiheilla!

Terveisin: Todella väsynyt äiti

Pinaattikeittoa